tiistai 8. toukokuuta 2018

Seurantahuone

Aina ei aamulla tiedä, mitä päivä tuo. Eilen oli tarvetta tuollaiseen seurantahuoneeseenkin. Isäntää rupesi aamulla yllättäen huimaamaan. Se ei mennyt ohi koko päivänä. Illalla läksimme lääkäriin. Lääkäri passitti ambulanssilla sairaalaan tarkistukseen, koska ei voinut olla varma, mistä on kyse. Puoliyön jälkeen sain sairaalasta puhelun, että isäntä on tulossa kotiin - ja niin hän tulikin taksilla tuntia myöhemmin:)



Tuollaisissa seurantahuoneissa, verhoseinien ympäröimänä, hoitohenkilökunnan tutkittavana,  tietämättä mitä tuleman pitää, on pelottavaa olla. Itsellänikin kokemus sellaisesta. Nyt minulla oli ensin  kyytijän rooli, sitten tuon jakkaralla istujan. Ja myöhemmin kotona odottelijan. Onneksi saimme jo kotiin hänet!


6 kommenttia:

  1. Kyllä ne ovat pitkiä tunteja kun odottelee tuloksia. Onneksi pääsi jo kotiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Oli kyllä hieno asia kun pääsi kotiin!

      Poista
  2. Hienoa, että ei ollut mitään vakavampaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli! Tänään on sitten isäntä ottanut univelkoja takaisin.

      Poista
  3. Tsemppiä teille! Huoli rakkaasta on suunnaton. Toivottavasti kaikki on nyt hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hyvin, juuri äsken kyseli isäntä tuloksia, ja kaikki oli ok:)

      Poista