keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Kauan sitten suuria uutisia

Idässä hyvin kauan sitten, kolme miestä valmisteli matkaa, josta oli tuleva heidän uransa ehtoton  huippuhetki.

Toisaalla nuori tyttö oli saanut kuulla elämänsä suuren uutisen: Hänestä tulisi äiti. Uutinen oli ilmoitettu hänelle kesken tavallisen päivän sellaisella tavalla, että hänen ajatuksensa alituiseen askartelivat siinä. Tulevasta lapsesta oli myös sanottu asioita, joita hän suuresti ihmetteli. Se kaikki tuntui käyvän yli hänen ymmärryksensä. Mitä muut sanoisivat, jos hän kertoisi? Uskoisiko häntä kukaan? Ei varmaankaan. Kotikylällä ainakaan.  Jospa hän voisikin matkustaa tapaamaan Elisabetia, sukulaistaan, josta hän oli samalla saanut kuulla suuria:  Elisabet odotti nyt lasta, vaikka hän oli jo vanha. Niin, Elisabet ja Sakarias...

Jerusalemissa eräs vanha pappi oli saanut palvelusvuoron temppelissä. Hänelle osui harvinainen vuoro mennä Kaikkeinpyhimpään. Siellä ollessaan, hän - vanha mies - sai kuulla tulevansa ensi kertaa isäksi. Hän ei meinannut uskoa kuulemiaan asioita. Mitä siitä seurasi? Hänestä tuli mykkä lapsen syntymään asti.

Vuorilla olevassa kylässä papin vaimolla oli ihmettelemistä. Ensin mies tulee kotiin mykkänä. Kirjoittamalla ihmeelliset asiat alkoivat valjeta hänellekin. Kuinka hän vihdoin saisi lapsen. Se hänen suuri toiveensa toteutuisi. Se oli ihmeellistä. Vielä ihmeellisempää oli kuitenkin kaikki muu. Lapsesta sanottiin ihmeellisiä asioita ja jopa hänen nimensäkin oli ilmoitettu: Johannes. Sellaista nimeä ei ollut heidän suvussaan ennestään. Kului kuukausia ja nuori sukulaistyttö saapui kylään. Elisabet tunsi ihan erikoista iloa hänet nähdessään. Tuo tavallinen tyttö ei ollutkaan enää tavallinen... Hänestä tulisi sen kauan kaivatun Vapahtajan äiti! Suurempaa kunniaa ei naisella voinut olla. Maria ihmetteli, kuinka täällä jo tiedettiin, mitä hänelle oli tapahtunut. Täällä taisivat olla ainoat ihmiset, jotka ymmärsivät...

Nasaretissa puuseppä Jooset ei ymmärtänyt, kun hänelle valkeni Marian, kihlattunsa, raskaus. Ei hän voinut ottaa tätä vaimokseen... Tuskaisena hän ajatteli hoitaa avioliittosopimuksen purkamisen mahdollisimman vähin äänin. Sitten eräänä yönä oli hänen vuoronsa kuulla suuria: Maria ei ole ollut uskoton hänelle. Hän voisi hyvillä mielin ottaa tämän vaimokseen. Ja mitä lapsesta sanottiinkaan... Hänestä tulisi jotain käsittämättömän suurta... Ja hän, puuseppä Nasaretista, saisi vastaanottaa hänet kotiinsa!

Keisarin palatsissa oli päätetty jo aikoja sitten, että kansaa oli verotettava. Väkimäärä piti selvittää ja sitä varten annettiin käsky, että jokaisen piti mennä sukunsa kaupunkiin luetteloitavaksi. Käsky kiidätettiin valtakunnan joka kolkkaan.

Beetlehemissä kaikki paikat alkoivatkin jo olla täynnä. Kaupungissa oli täyttä, mutta laitumilla väljää. Paimenet eivät kaupungin hälinästä juuri välittäneet, mutta olivathan he toki nähneet matkalaisia saapuvan. Näihin lukeutui myös nuoripari, joka tuli Nasaretista asti. Tyrmistys oli heillä suuri kun he eivät päässeetkään majoittumaan mihinkään. Ei ollut tilaa sukulaisissa. Ei myöskään majatalossa. Ei missäään. Joku paikka oli kuitenkin saatava. Vihdoin eräs luovutti tallinsa majoittumista varten. Olipahan ainakin katto pään päällä.

Laitumella oli pimeää. Yht`äkkiä maailma valkeni. Mitä tapahtuu???  Paimenet näkivät jotain ällistyttävää: Enkeli puhui heille! Heidän pitäisi mennä kaupunkiin katsomaan juuri syntynyttä Vapahtajaa! Ja paljon muutakin ihmeellistä enkeli sanoi. Kohta taivaalla oli  enkeleitä   käsittämättömän suuri joukko, joka lauloi kunniaa Jumalalle! Ja sitten tuli taas hiljaista. Ja pimeää. Vihdoin joku aukaisi suunsa ja sanoi: "Menkäämme katsomaan...".

Tallissa oli lapsi. Hän, josta oli tuleva jotain suurta. Nyt hän kuitenkin nukkui ja makuupaikkansa oli yksinkertaisesti oljilla. Ei hän ollut siellä, mistä idästä tulleet miehet häntä ensiksi olivat etsineet: kuninkaan linnassa. Siellä oli kuningaskin ihmetellyt moisia vieraita ja vielä enemmän lasta, josta nyt sai kuulla. Idän miehetkin huomasivat, että heidän seuraamansa tähti ei ollutkaan pysähtynyt Jerusalemiin, vaan jonnekin Beetlehemin seutuville. Heidän oli siis sinne mentävä lahjoineen. Ja mihin tähti olikaan pysähtynyt... tallin kohdalle. Ihmeellistä, että heidän silmänsä vihdoin saivat nähdä sen, josta he olivat vuosia sitten ennustuksia lukeneet ja jonka vuoksi tähtiä tutkineet. Nyt se oli tapahtunut: Vapahtaja, Herrain Herra ja Kuningasten Kuningas oli syntynyt!

Kaikkialla ihmiset,  jotka vain näitä tapahtumia olivat nähneet ja kuulleet, jäivät niitä suuresti ihmetellen pohtimaan. Varsinkin Maria, lapsen äiti. Monta ihmetyksen aihetta oli hänellä ja Joosefilla myöhemminkin pohdittavanaan. Kuten vaikkapa kohta alkava pakomatka Egyptiin. Näistä kaikista tapahtumista voi halutessaan  lukea suoraan Raamatusta, Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeista. Nyt juhlitaan silloin syntynyttä!




2 kommenttia:

  1. Kiitos neulekirjasta! Tulee varmasti napattua sieltä ideoita.
    Ja hei, kiva blogi, käyn täällä aina välillä lukemassa teidän kuulumisia. :) Oman blogin päivittäminen on taas vähän jääny...
    Hyvää joulua koko perheelle!

    VastaaPoista
  2. Kiva kun tykkäsit:) Minustakin se oli hauska, vaikka ihan muutenkin luettavaksi. Sulla olis varmaan yhtä ja toista blogiin sopivaa valmiinakin:) Minäkin käyn aina välillä siellä katsomassa, josko sinne olisi ilmestynyt jotain kivaa.

    VastaaPoista